Uhri on ... Uhren oikeudet. Rikosprosessilain 42 §

Uhri on henkilö, joka joutui rikoksen uhriksi, minkä seurauksena hänelle aiheutui moraalista, fyysistä, omaisuusvahinkoa. Organisaatio tunnustaa myös ne, jos toisen yrityksen laittomat toimet vahingoittavat maineensa ja aineellisia arvojaan. Tarkastellaan edelleen uhrin perusoikeuksia.

Yleistä

Siinä, että syyttömyysolettama on vahvistettu lainsäädännöllisellä tasolla, on yksinomaan tuomioistuin, joka voi tunnustaa rikoksen ja sen, että se loukkaa tiettyä asiaa. Tällöin tapausta tutkitaan perustellusti, ja se todistetaan hyökkääjän syyllä. Tästä seuraa, että oletetaan, että asia, joka aiheuttaa vahinkoa tiettyä aihetta kohtaan ennen asiaa koskevan päätöksen voimaantuloa. Tältä osin rikoslain uhri katsotaan prosessin osapuoleksi, jolla on tiettyjä oikeudellisia valmiuksia ja velvollisuuksia. Ne ovat välttämättömiä tehokkaalle osallistumiselle oikeudenkäyntiin. Tuomioistuimen uhri tunnustetaan kuitenkin sellaiseksi, että hänen etujensa suojaaminen menettelyn ajankohtana varmistuu.

Fyysiset haitat

Mistä syystä kansalaiset toimivat uhreina? Venäjän federaatiota pidetään laillisena demokraattisena valtiona. Näin ollen maassa on sääntöjä, joilla varmistetaan kansalaisten, myös rikosten uhrien, etujen suojaaminen. Aiheen tunnustamiseksi uhrit tarvitsevat tietoa ihmisen moraalista, aineellista tai fyysistä vahinkoa tai aineellista arvoa tai organisaation yrityksen mainetta. Art. 1058 CC, jos vahingon tai muun vahingon korvauksen terveydelle aiheutuu sellaisen kansalaisen menettämä tulo (tulot), jonka hän olisi varmasti voinut tai oli maksanut. Lisäksi uhrin aiheuttamat lisäkustannukset korvataan. Tämä koskee erityisesti elintarvikekustannuksia, lääketieteellistä hoitoa, lääketieteellisten tuotteiden hankintaa, ylimääräistä hoitoa, protetiikkaa, erikoisteknisten laitteiden hankintaa, uudelleenkoulutusta, jos kansalaiset tarvitsevat ja eivät voi vastaanottaa niitä ilmaiseksi.

Omaisuusvahinko

Uhri on kansalaisuus tai organisaatio, joka on kärsinyt aineellisia vahinkoja. Tällainen vahinko liittyy elämään ja toimintaan. Se syntyy eräiden aineellisten arvojen, rahan, tavaroiden ja niin edelleen, niiden vahinkojen, vähenemisen ja tuhoutumisen kohteiden riistosta. Omaisuusvahinko sisältää myös kustannukset, joita kansalaiselle tai organisaatiolle aiheutuu heidän etujensa palauttamiseksi, mukaan lukien tulot, joita ei ole vastaanotettu rikoksen tekemisen yhteydessä.

Moral haittaa

Se sisältää fyysisen tai moraalisen kärsimyksen, jonka henkilö on syyllistynyt rikokseen, joka rikkoo hänen aineettomia etujaan , jotka hänelle kuuluvat syntymästä. Erityisesti ne sisältävät terveyden, elämän, arvokkuuden, kunnian, maineen. Moraalisia vahinkoja voi esiintyä myös silloin, kun rikotaan omaisuutta ja yksinoikeuksia. Kuten edellä mainittiin, uhri ei ole vain kansalainen vaan myös organisaatio. Yritystä loukkaavana saattaa aiheutua vahinkoa yrityksen maineelle. Se ilmenee heikentämässä taloudellisen yksikön toimivaltaa liikesuhteissa, diskreditoinnissa. On syytä huomata, että kansalaisten maineen suojelujärjestelmä toimii analogisesti organisaatioille annettujen normien kanssa.

vivahde

Oikeus, joka toimii perustaksi, jonka uhri on joutunut rikosprosessisuhteisiin, ei saa aiheuttaa hänelle vahinkoa sellaisenaan vaan tehdä päätös, jolla vastaava asema kansalaiselle tai järjestölle annetaan. Se myönnetään syyttäjän, tutkijan / tutkijan asetuksella. Vastaava päätös tekee myös tuomioistuin. Initiaattori voi olla sekä uhri itse että mainitut aiheet.

Oikeudelliset takeet

Art. 52 artiklassa määrätään, että uhrin oikeudet on suojattu lailla. Valtio tarjoaa uhreille pääsyn puolueettomaan ja kattavaan tutkimukseen valtuutetuissa elimissä. Uhri on henkilö, joka puolustaa etujaan prosessissa. Tässä yhteydessä se ei ole vain todisteiden lähde. Ensinnäkin valtio pyrkii palauttamaan ja suojelemaan uhrin etuja tällä tavoin.

mahdollisuuksia

Lainsäädännöllä vahvistetaan rikosoikeudenkäyntiin osallistuvien aiheiden laajuus ja oikeudellinen asema. Normit määrittelevät heille oikeudelliset mahdollisuudet. Heillä on sekä uhri, todistaja, epäilty ja muut osapuolet. Vahinkoa kärsineen osapuolen oikeudelliset valmiudet määritellään art. 42 osassa kaksi. Normin mukaan uhrilla on oikeus:

1. Tiedä epäiltyä koskevasta syytteestä, todisteista, todisteista.
2. Osallistu hänen hakemukseensa tai edustajansa vetoomukseen suorittamiin tutkintatoimiin. Oikeuden toteuttamiseksi tarvitaan valtuutetun työntekijän lupa.
3. Tee haaste ja vetoomus.
4. Tutustu menettelymateriaaleihin ja anna niistä kommentteja. Niihin sisältyvät hänen osallistumisestaan tehtyjen tutkintatoimenpiteiden pöytäkirjat, päätökset tutkimusten nimeämisestä ja heidän päätelmänsä (jos menettely on toteutettu uhrin tai hänen lähettämänsä vetoomuksen yhteydessä).
5. Tutkittuaan alustavan tutkimuksen, tutustu asiaan, kopioi ja kirjoita tiedot missä tahansa määrin.
6. Osallistu menettelyyn ensimmäisessä, toisessa valvontaryhmässä.
7. Saada kopioita päätöksistä, jotka koskevat sen tunnustamista uhreiksi, aloittaa asian tai kieltäytyä tekemästä niin, lopettamaan tuotannon, tuomion ja päätökset.
8. Puhu keskustelussa.
9. Perehdy kokouksen pöytäkirjojen tietoihin ja kommentoi sitä.
10. Haaste tuomioistuimen toimimattomuuden / toimien, tiedustelijan, syyttäjän, tutkijan.
11. Tietää kanteluista, tuomioissa esitetyt huomautukset, esittää heille huomautuksia.

Turvatoimet

Uhrin osallistuminen voi vaarantaa hänelle tai hänen sukulaisilleen aiheuttaman vahingon, mikä huomattavasti vaikeuttaa menettelyjä. Usein tästä syystä monet uhrit kieltäytyvät todistamaan, kiertämään keskustelun ilmestymisen tutkijan kanssa. Tältä osin lainsäädännössä säädetään toimenpiteistä, joilla pyritään suojaamaan aiheiden ja heidän sukulaistensa elämää, terveyttä. Niistä:

1. Henkilötietojen säilyttäminen uhrilla.
2. Neuvottelujen tallentaminen ja seuranta.
3. Tunnuksen suorittaminen, lukuun ottamatta epäiltyä uhrin mahdollisesta havainnoinnista.
4. Pidetään suljettuja kuulemisia.

Lisäksi liittovaltion laissa nro 119 säädetään lisätoimenpiteistä. Tämän normatiivisen säädöksen mukaisesti voidaan erityisesti toimittaa:

1. Kotin, omaisuuden ja uhrin suojeleminen itse.
2. Henkilökohtaisten suojavarusteiden, viestintälaitteiden ja varoitusviestien antaminen.
3. Siirtyminen toiseen asuinpaikkaan.
4. Asiakirjojen muuttaminen.
5. Ulkonäkömuutos.
6. Paikanvaihto / työ / palvelu.

tutkimus

Uhri on kansalainen, jolla ei ole ainoastaan tilaisuutta, vaan myös velvollisuus osallistua oikeudenkäyntiin. Tämä johtuu siitä, että hän toimii muun muassa näytön lähteenä. Siksi hänellä ei ole oikeutta sivuuttaa tutkijan puheluja eikä todistaa. Muussa tapauksessa uhri altistuu taajuusmuuttajalle. Uhrien kuulustelu suoritetaan todistajien antamien sääntöjen mukaisesti. Asiat eivät voi antaa tietoisesti vääriä tietoja tai kieltäytyä antamasta ilmoittamiaan tietoja. Näiden määräysten rikkomisesta säädetään Art. 307 ja 308 §. Ennen menettelyn aloittamista selvitetään hänen tehtävänsä ja oikeudelliset valmiutensa. Erityisesti uhrilla on oikeus olla todistamatta itseään ja hänen sukulaisiaan vastaan. Viimeksi mainitun piiri määräytyy rikosprosessilain 5 §: n (4 momentin) mukaisesti. Jos kansalainen sitoutuu toimittamaan hänelle tiedossaan olevia tietoja, häntä on varoitettava siitä, että tietoja voidaan myöhemmin käyttää todisteina, vaikka hän kieltäytyy.

Tärkeä hetki

Uhri on prosessin osallistuja, jolla on pääsy monien materiaalien käsittelyyn. Tältä osin hän on vastuussa hänen tuntemiensa tietojen luottamuksellisuuden säilyttämisestä. Jos tiedot luovutetaan, 310 artikkelista tulee vastuussa. Tutkijan, syyttäjän tai tutkijan on estettävä tarve säilyttää tietojen luottamuksellisuus.

Uhren rooli prosessissa

Uhri on yksi oikeudenkäynnin keskeisistä aiheista. Sen merkitys prosessissa määräytyy osallistumisen perusteella. Uhrin roolin vahvistaminen yksityis-julkisissa ja julkisissa syytteissä ilmaistaan myös kyvyssä vaikuttaa päätös oikeudenkäynnin muotoon. Tämä on edellytys lain vaatimuksesta saada uhrin suostumus asian käsittelyyn erityisessä järjestyksessä.

Erityinen tila

On huomattava, että uhrin oikeudellinen asema monessa suhteessa on samanlainen kuin todistaja. Tämä säännös vahvistaa useat nykyisen CPC: n normit. Esimerkiksi Art. 246 (osa 7) säädetään syyttäjän kieltäytymisestä syytteestä suullisessa käsittelyssä. Samanaikaisesti ei ole määritelty, onko uhrille pakko saada selville hänen mielipiteensä tästä. Lainsäädännöllä ei anneta sille mahdollisuutta osallistua syytteen muotoiluun, vastustaa sen lieventämistä. Asiantuntijoiden mielestä uhrin on toimitettava kaikki oikeudenkäynnin oikeudelliseen kohtaloon liittyvät luovuttamisvaltuudet kaikissa vaiheissa eikä vain suorassa oikeudenkäynnissä.

Korvaus vahingosta

Se on ratkaisevan tärkeä oikeudenkäynnissä. Normit antoivat mahdollisuuden vaatia vahingonkorvauksen aiheuttaman vahingon korvaamista sekä oikeudenkäyntikuluihin osallistumista ja oikeudenkäynteihin liittyviä kustannuksia, mukaan lukien edustajan kulut. Vahingonkorvaus tässä tapauksessa olisi ymmärrettävä valtion taloudellisena tukena asianomaiselle taholle, ellei sitä ole mahdollista saada rikkojalta. Tätä varten muodostetaan erityisiä rahastoja. On kuitenkin tunnustettava, että tällä hetkellä mekanismi ei toimi. Nykyisessä lainsäädännössä säädettiin rikoksen aiheuttamasta vahingosta omaisuuden omistajalle, joka palautettiin valtion varojen kustannuksella ja siitä, että heidät perittiin takaisin perittäjiltä. FZ, 24.6.1994, keskeytti toiminnan. Nykyisessä siviililakenteessa tämä normi puuttuu. Rikosoikeudellisissa menettelysäännöissä säädetään kuitenkin mahdollisuudesta esittää siviilioikeudellinen vaatimus rikosoikeudenkäynnissä uhreille. Se on perustettu 44 artiklalla.