Koulun itsehallinta - mikä on sen tehtävä?

Koulun itsehallinto on aivan vanha järjestelmä, joka on olemassa kaikissa kouluissa. Se syntyi Neuvostoliiton aikoina. Neuvostoliiton itsehallinnon työ oli kuitenkin merkittävästi erilainen kuin moderni.

Mikä on ero? Neuvostoliitossa tällainen ilmiö kuin vallan jäykkä keskittäminen oli laajalle levinnyttä. Opettajilla, oppilailla ja vanhemmilla ei ollut oikeutta vaikuttaa koulun johtajan toimintaan. Näin ollen koulujen itsehallinnolla oli jäykkä puitteet, oli kokonaan ja täysin alisteinen johtajalle, suoritti vain hänen tilauksiaan. Koulun itsehallinnon päätavoite oli luoda oppilaiden tiukka kurinalaisuus ja tehdä tilauksia ylhäältä. Näin ollen tällaisen itsehallinnon tehokkuus oli nolla.

Nyt tilanne on muuttunut radikaalisti. Valtaamme on virallisesti tullut demokraattiseksi, mikä tarkoittaa, että kaikilla opiskelijoilla on oikeus äänestää ja osallistua koulun toimintaan. Opettajilla ja vanhemmilla on oikeus ilmaista erimielisyytensä koulun hallinnon politiikkaan ja ehdottaa tapoja ratkaista ongelma. Koulun itsehallinto on järjestelmä, jolla ei ole vain oikeutta olla noudattamatta koulun päämiestä, vaan se voi vaikuttaa myös koulun työn organisointiin. Koulun itsehallinnon tehtävä on nyt tehdä koulusta mielenkiintoisempi ja kaunis, hallita ja kehittää oppilaiden toimintaa ja järjestää hyvin koordinoidut järjestelmät.

Koulun itsehallintoon kuuluu erilaisia elimiä. Joten on olemassa elin, joka vastaa oppilaiden kurssista ja järjestyksestä koulussa. Hänen tehtävänsä on tarkistaa opiskelijoiden ulkonäkö, koulujen peruskäytön organisointi ja muu toiminta. Organisaatio, joka vastaa tapahtumien järjestämisestä, suunnittelee erilaisia lomia, kilpailuja ja ilmentää elämässä syntynyttä elämää. Urheiluala vastaa urheilutapahtumista. Toimituslaitos vastaa koulurakennusten suunnittelusta ja suunnittelusta. Lehdistökeskus julkaisee koulun sanomalehden, kerää uutisia ja mielenkiintoista tietoa siitä, mitä koulussa tapahtuu.

Hallituksen johtajat järjestävät vähintään kerran kuukaudessa neuvottelukunnan, jossa hänen elimensä johtajat ja luokan omaisuus osallistuvat. Neuvosto koordinoi koulujen itsehallinnon toimintaa, tiivistää tulokset, tunnistaa koulun todelliset ongelmat ja kehittää tapoja ratkaista ne.

Lisäksi tällaiset neuvostot keskustelevat koulun itsehallintotyösuunnitelmasta. Yleensä tällainen suunnitelma sisältää alku- ja loppukokoukset loppuun ja vuoden alkuun, tapahtumien järjestämiseen ja järjestämiseen, tilan järjestämiseen ja alueen puhdistamiseen sekä opiskelijoiden ulkonäköön.

Tietysti koulujen itsehallinto, tarkemmin sanottuna siihen osallistuvat elimet, pitäisi olla omat, ainutkertaiset nimet. Näin ollen useammat opiskelijat osallistuvat neuvoston työskentelyyn, mikä tekee omarahoituksen mielenkiintoisemmaksi ja hauskemmaksi ja koulu, jolla on tällainen alkuperäinen koulujärjestelmän järjestelmä, on ainutlaatuinen ja ainutlaatuinen!